Kävin tänään kuuntelemassa kudosnäytteen tulokset. Kirurgini tuli ilmoittautumisaulaan vastaan ja ajattelin, että 'O-ou...' mutta sitten hän sanoi "Sun näytteistä ei löytynyt mitän, se oli puhdas!" En kuullut hetkeen mitän muuta, olin niin huojentunut, helpottunut, onnellinen!!!! Mitä näitä sanoja nyt onkaan.. :D
Olin nimittäin valmistautunut ties mihin leikkauksiin tässä tuloksia odotellessa., mutta samalla pyrkinyt pysymyään positiivisena ja olemaan murehtimatta asiaa. Silti nämä asiat pyörivät salakavalasti mielessä.
Ihmettelin sitten siihen ilouutisten perään, että mikä se patti sitten on. Kirurgi kertoi, että näytteestä oli löytynyt tulehduksen jälkeistä nestettä. Eli rinnassani oleva herneenkokoinen patti on jonkinlainen nesterakkula. Niin ainakin ymmärsin. Mentiin juttelemaan kirurgin huoneeseen. Kirurgi kysyi, että tuntuiko se patti pienmmältä näytteenottojen jälkeen. Siihen sanoin, itseasiassa joo. Eilen illalla miehellenikin mainitsin, että se ei tunnu enää niin isolta kuin viime viikolla. Vaikka en sitä olekaan päivittäin kopeloinut, silloin tällöin arasti tunnustellut. Mutta pointti on se, että huomasin eron. Sitten alettiin miettimään korjausleikkaussuunnitelmaa.
Sovittiin tapaaminen plastiikkakirurgin kanssa, joka korjauttaisi rintani. Sain ajan huhtikuun puoleen väliin. Siellä mietitään sitten, tehdäänkö terveeseen rintaan pienennysleikkaus vai laitettaisiinko leikattuun rintaan rasvansiirto. Tänään mainitsin sen, että tykkäisin kyllä tästä isommasta (Mikä ei sekään siis mikään suuri ole, mutta mukava ja sopiva B-kuppi) ja tämä leikattu on A-kuppi. Mutta sanoin siihen lopuksi sen, etä haluan sen vaihtoehdon, missä on vähemmän riskejä. Nämä asiat selviävät sitten plastiikkakirurgin vastaanotolla 19.4.
Mutta olen niin helpottunut!!!!! Olin miettinyt jo kaikki suunnitelmat uusiksi, mutta nyt ne suunnitelmat on ja pysyy! Olin jo varuilta melkein perunut viikon päästä olevat ystäväni vauvajuhlat, jos olisin joutunut kiireelliseen leikkaukseen. Mutta jee, minähän pääsen! Kai se on pakko uskoa, että terveitä tässä ollaan!
Ja reilun viikon päästä minulla on tapaaminen potilasasiamiehen kanssa. Palaan sitten kuulumisiin.
Olin nimittäin valmistautunut ties mihin leikkauksiin tässä tuloksia odotellessa., mutta samalla pyrkinyt pysymyään positiivisena ja olemaan murehtimatta asiaa. Silti nämä asiat pyörivät salakavalasti mielessä.
Ihmettelin sitten siihen ilouutisten perään, että mikä se patti sitten on. Kirurgi kertoi, että näytteestä oli löytynyt tulehduksen jälkeistä nestettä. Eli rinnassani oleva herneenkokoinen patti on jonkinlainen nesterakkula. Niin ainakin ymmärsin. Mentiin juttelemaan kirurgin huoneeseen. Kirurgi kysyi, että tuntuiko se patti pienmmältä näytteenottojen jälkeen. Siihen sanoin, itseasiassa joo. Eilen illalla miehellenikin mainitsin, että se ei tunnu enää niin isolta kuin viime viikolla. Vaikka en sitä olekaan päivittäin kopeloinut, silloin tällöin arasti tunnustellut. Mutta pointti on se, että huomasin eron. Sitten alettiin miettimään korjausleikkaussuunnitelmaa.
Sovittiin tapaaminen plastiikkakirurgin kanssa, joka korjauttaisi rintani. Sain ajan huhtikuun puoleen väliin. Siellä mietitään sitten, tehdäänkö terveeseen rintaan pienennysleikkaus vai laitettaisiinko leikattuun rintaan rasvansiirto. Tänään mainitsin sen, että tykkäisin kyllä tästä isommasta (Mikä ei sekään siis mikään suuri ole, mutta mukava ja sopiva B-kuppi) ja tämä leikattu on A-kuppi. Mutta sanoin siihen lopuksi sen, etä haluan sen vaihtoehdon, missä on vähemmän riskejä. Nämä asiat selviävät sitten plastiikkakirurgin vastaanotolla 19.4.
Mutta olen niin helpottunut!!!!! Olin miettinyt jo kaikki suunnitelmat uusiksi, mutta nyt ne suunnitelmat on ja pysyy! Olin jo varuilta melkein perunut viikon päästä olevat ystäväni vauvajuhlat, jos olisin joutunut kiireelliseen leikkaukseen. Mutta jee, minähän pääsen! Kai se on pakko uskoa, että terveitä tässä ollaan!
Ja reilun viikon päästä minulla on tapaaminen potilasasiamiehen kanssa. Palaan sitten kuulumisiin.
Kommentit
Lähetä kommentti