Kudosnäytteitä

Rinnassani on järjettömän kokoinen mustelma. Kävin tänään ultrassa, ja siellä otettiin koepaloja rinnastani. Radiologi oli sama kuin pari kuukautta aiemmin, jolloin selvisi, että joudun leikkaukseen. Ja se oli mielestäni mukavaa kun oli jo valmiiksi tuttu ja mukava ihminen.
Kun kerroin hänelle, että rinta oli mennyt kuolioon asti, hän ei voinut uskoa korviaan. Hyvä, ettei pudonnut penkiltä. Hän sanoi, ettei ole koskaan aiemmin urallaan törmännyt vastaavaan, että tulehdus etenisi nekroosiin asti. No, kerta se on ensimmäinenkin. Hirmuisen mukava nainen kyllä. Ja hoitajakin oli ihana.

Edelleenkään ei tiedetä, mikä tämä mystinen patti rinnassa on, mutta siitä otetaan selvää. Siitä otettiin varmuuden vuoksi bakteeriviljelyyn näyte, sitten otettiin useampi koepala patologin lausuntoa varten.

Ennen koepalojen ottoa laitettiin onneksi puudute (vaikka sekin sattui, mutta oli se sen hetkellisen kärsimyksen arvoista) ja vasta pari tuntia puudutteen laiton jälkeen alkoivat kivut. Olen syönyt sen jälkeen buranaa ja panadolia. Mutta pakko myöntää, että rintatulehduksen aikaiset kivut palaavat pelottavasti mieleeni. Vaikka ei tämä ole läheskään niin pahaa. Mutta tässä kun on oltu ns täysin kivuttomana jo kuukausi, niin pienikin kipu saa kipeät muistot palaamaan.

Ensi keskiviikkona patologin lausunto on valmis jolloin tapaan kirurgini. Siihen asti, moro!

Eletään täysillä!